Kuunneltuani Arttu Wiskarin kappaletta "Tuntematon potilas" huomasin oloni oudon haikeaksi. Kappale vetosi minuun jostain syystä syvästi, ja aloinkin tutkiskelemaan tarkemmin olotilani syitä. Tajusin, ettei haikeuteni johtunut laulun henkilön selkeästä halusta kuolla, vaan pelkästään vetoamuksesta: "Kuule mun toive!" Laulussa toive kuolemasta on jo melkoisen tunteilla latautunut ja voimakas pyyntö, mutta se saikin minut ajattelemaan paljon yksinkertaisempia pyyntöjä. Ikävän usein tunnen, että minä itse ja monet muut ihmiset ovat kuuroja toisten yksinkertaisille toiveille, joilla voi kuitenkin olla suuri merkitys toiveiden esittäjille.
Toisen toiveen täyttäminen - oli se miten yksinkertainen tahansa - saattaa saada toisen hyvin iloiselle mielelle. Monesti pienet lähes huomaamattomat asiat elämässä kasautuvat isoksi kokonaisuudeksi, joka määrittää tyytyväisyytemme elämäämme. Tietenkin yksittäisillä suurilla asioilla on voimakas vaikutus elämiimme, mutta usein liian suuri osa huomiostamme keskittyy niihin asioihin, siten ettemme enää kiinnitä riittävästi huomiota pieniin merkityksellisiin asioihin. Voimmekin loukata läheisiämme ja ystäviämme murehtiessamme isoja asioita, ja jättämällä niiden vuoksi huomioimatta heidän toiveitaan. Lopulta toistuva kylmäkiskoisuus/puolittainen välinpitämättömyys kasautuvat huonon olon möykyksi. Toisaalta jos osoitamme huoltamme ja huomiotamme ystäviemme asioista vain suuriin murheisiin ja huoliin, voimme saada ystävämme tuntemaan olonsa epämukavaksi. Itse ainakin tahdon nauttia elämän pienistä iloista ja hetkistä, mikä kuitenkin vaikeutuu, jos ystäväni jaksavat koko ajan muistuttaa suuremmista murheista. Koenkin, että suuremmista asioista puhuminen kannattaa jättää asianomaisen aloitteen varaan, sillä silloin hän osoittaa olevansa valmis siihen. Muulloin kannattaa yrittää vain nauttia elämän pienistä iloista, sillä ne voivat saada jopa suuret asiat tuntumaan pienemmiltä. Todellinen välittäminen onkin mielestäni toisen tuntemista ja sen mukaan toimimista. Tällä tavoin voimme saada läheisemme tuntemaan, että toimimme heidän ehtojensa mukaan.
Olisikin mukava huomata kuulevamme toistemme toiveita entistä useammin ja opettelevamme tuntemaan toisiamme paremmin, sillä siten voimme kasvattaa yleistä välittämisen tunnetta. Mukavana lisänä ystävyyssuhteetkin voivat syventyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti