Usko

Ihminen voi olla lähestulkoon, mitä ikinä haluaa. Näin ainakin itse uskon. Mielestäni ainut suuri este - erilaisten fyysistä tai henkistä toimintakykyä rajoittavien sairauksien lisäksi - on uskon puute omiin kykyihin. Monet voivat todeta, ettei itsellä ole niin sanottua lahjakkuutta johonkin, mutta se on mielestäni vain tekosyy olla yrittämättä tosissaan. Luovuttaminen "lahjakkuuden" puutteeseen vetoamalla on vain helppo tapa luovuttaa. Koko käsite lahjakkuus pitäisi poistaa, koska siihen uskominen on syy suureen osaan luovuttamisista. Itse pidän onnistumisen avaimena uskoa itseensä ja omaan potentiaaliin/kykyihin. Kuinka muka pystyisimme keskittymään koko tarmollamme päämäärän saavuttamiseen, jos emme uskoisi omiin kykyihimme. Jos ajattelemme, ettemme ole lahjakkaita jossain asiassa, menee osa keskittymisestä omien lahjojen puutteen murehtimiseen. Tällöin ajatus epäonnistumisesta toteutuu paljon helpommin. Usein onkin niin, että ne jotka uskovat olevansa lahjakkaita menestyvät, sillä he uskovat jonkinlaisten luontaisten avujen johdattavan heidät voittoon. Tämän takia he myös usein keskittyvät päämäärään - elleivät tule ylimielisiksi - sillä heille vain taivas on rajana. Sitten on myös niitä ihmisiä, jotka uskovat voivansa menestyä lähes missä tahansa. Usein nämä ihmiset myös ovat menestyjiä.

Hyvien ja ikävien kokemusten on tapana kasautua tietyille ihmisille, mistä on myös tehty tutkimusta psykologiassa. Ainakin ongelmien kasautumiselle on annettu oma termi "Matteus-vaikutus". Itse näenkin ilmiössä ketjureaktion, jossa jokainen kokemus vaikuttaa uskoon itseensä joko myönteisesti tai negatiivisesti, mikä puolestaan vaikuttaa seuraavan kokemukseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Pohja positiivisten tai negatiivisten tapahtumien ketjuille voidaan luoda jo suhteellisen pienenä lapsena. Jos jo pienenä saa oikeanlaisia virikkeitä ja luodaan onnistumisen kokemuksia, voidaan aikaansaada lapselle voimakas usko omiin kykyihin, mikä helpottaa rohkeaa ja avointa suhtautumista erilaisiin asioihin. Toisaalta, jos lasta ei lapsena kannusteta tarpeeksi ja/tai häneltä vaaditaan liikaa, voi se aikaansaada epäonnistumisen tunteita ja johtaa siihen, ettei lapsi luota enää omiin kykyihinsä. Tietenkin tämä on hieman kärjistettyä, mutta se on lähes välttämätöntä asian havainnollistamiseksi. Tämä kirjoitus ei myöskään pohjaudu mihinkään tuntemaani tieteelliseen tutkimukseen, vaan olen tehnyt sen omien havaintojeni ja ihmisten kanssa käymieni keskustelujen pohjalta. Monet voivat olla erimieltä tästä asiasta, mutta ainakin omasta mielestäni usko on avain omien voimavarojen ja aivokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen.