keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Aamutuntoja

Oi aamu kylmän viileä. Oi aamu nuhaisen niiskutuksen täyteinen. Oi aamu vilpoinen, pakkassäiden airue.

Kyllä tällaiset aamut saavat Suomen näyttämään kolkolta paikalta. Ja aivan kuin sää ei olisi jo tarpeeksi vaan ihmistenkin pitää olla jäätäviä. Ei Kimi Räikköstä turhaan Jäämieheksi kutsuta, sillä sellaisia me suomalaiset olemme. Kuka tahansa tuntematon, joka istahtaa bussissa jonkun viereen, saa maistaa kylmää katsetta vieressä istuvalta. Takana joku huokaisee helpotuksesta, ettei tarvinnut omaa ruumiinlämpöä laskea pakkasen puolelle. Ulkomaalaiset huomaavat tämän selvästi, mutta suomalaiset ovat pakkasen kestäviä ja harvoin edes huomaavat sitä.

Mitä jos kaikki nostaisimme hieman lämpötilaa kylminä päivinä lämpimällä käytöksellä. Tervehtiminen nostaa lämpötilaa aurinkorantojen tasolle ja halaus tuntuu jo lähes polttavalta puhumattakaan suudelmasta. En kylläkään suosittele halailemaan saati suutelemaan tuntemattomia, mutta tervehtiä voisi. Välillä onkin hauska katsella ihmisten hämmennystä odottamattoman tervehdyksen seurauksena. Siispä hinaamaan lämpötilaa ylöspäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti